Markus Ylimaa

Nuorisotyöttömyys on yhteinen haaste

Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen (VATT) tuore raportti avaa nuorisotyöttömyyden laajempaa kuvaa erinomaisella tavalla. Vaikka tilanne on Suomessa vakava, alle 20-vuotiaiden ei-opiskelevien työttömyys on maassamme alle kaksi prosenttia ja 20 – 24 -vuotiaiden kuusi prosenttia. Ei-opiskelevien suomalaisnuorten työttömyystilanne on suurin piirtein samalla tasolla kuin Saksassa, josta on meikäläisessä keskusteluissa haettu mallia niin nuorisopalkkajärjestelmää kuin oppisopimuskoulutusta kehumalla.

 

Euroopan tasolla ongelmat asettuvat oikeaan valoon, kun vertaa 20 – 24 -vuotiaiden ei-opiskelevien nuorten työttömyyslukuja etelän kriisimaihin: Kreikassa joka neljäs ja Espanjassa joka viides työtön nuori on myös koulutuksen ulkopuolella. Kriisimaiden nuorten hätä on suuri.

 

Yhtenä ratkaisuna Euroopan unionin jäsenmaiden päämiehet päättivät osoittaa viime viikon huippukokouksessaan 6 - 8 miljardia euroa nuorisotyöttömyyden hoitoon vuosien 2014 – 2015 aikana. Tukea maksetaan rakennerahastoista nuorten työllisyyttä lisääviin toimiin niissä maissa, joissa nuorisotyöttömyys ylittää 25 prosenttia työtä hakevat opiskelijat mukaan laskettuna.

 

Jokainen meistä ymmärtää, ettei tällaisella summalla ratkaista vielä Euroopan nuorison ongelmia. Kyseessä on laastaritoimenpide, kuten pääministeri Jyrki Katainen asian haastattelussa myönsi. On myös syytä muistaa, että nuorisotyöttömyyden hoidossa on ennen kaikkea kysymys koulutus- ja työvoimapoliittisista toimenpiteistä, jotka tapahtuvat kansallisella tasolla. Euroopan unioni ei ongelmaa ratkaise. Ratkaisuun voidaan kuitenkin kannustaa, ja nuorisotyöttömyysaloitteesta hyötyvien maiden onkin esitettävä suunnitelma nuorisotyöttömyyden torjumisesta vielä tämän vuoden aikana.

 

Viime kädessä kysymys palaa kuitenkin myös VATT:n reportissa esitettyyn johtopäätökseen: ”Keskeisin nuorten ja vastavalmistuneiden työmarkkinatilanteeseen vaikuttava tekijä on talouskasvu”. Vaikka tarvitsemme laastaritoimenpiteitä nuorten työkyvyn säilyttämiseksi ja osaamisen turvaamiseksi, ei tilanne ratkea, mikäli emme saa uusia työpaikkoja ja kannusteita työntekoon. Meidän on turha hakea syyllisiä ulkopuolelta. Talouden rakenteelliset ongelmat ja tulevaisuudet haasteet eivät ratkea ilman, että Kreikassa, Espanjassa tai täällä Suomessa tehdään rohkeita yhteiskuntaa uudistavia toimenpiteitä. Taudinkuva on sama koko Euroopassa, vaikka oireet ovat osassa maita huomattavasti pidemmällä.

 

On aika toimia. Nuoret kärsivät taantumasta ensimmäisenä. Taantuman kestäessä vuosia on vaarana, että osasta kadotettua sukupolvea tulee osa rakenteellista työttömyyttä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Jäin kaipaamaan niitä ratkaisuja. Olen samaa mieltä, että tarvitaan rohkeita yhteiskuntaa uudistavia toimenpiteitä mutta mitä se sinulle tarkoittaa käytännössä?

Käyttäjän joonaskontta kuva
Joonas Könttä

Erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tulisi kiinnittää huomiota; luoda verokannustimia, helpottaa uusien työntekijöiden palkkausta, kannustaa innovointiin ja luoda puskureita lyhytaikaisia "taantumia" helpottamaan. Lähes tulkoon kaikkiin näihin ajatuksiin voisi vastata luomalla verotuksellisin keinoin helpotuksia ja kannustimia.

Uuden ja pysyvästi palkatun henkilöstön aiheuttamissa kuluissa voisi tarjota verovähennyksiä, lupaavia innovaatioita ja kasvunäkymiä voisi tukea edullisemmilla lainoilla. Lisäksi tulisi luoda rahastoja turvaamaan pk-yrityksiä yli vaikeiden aikojen.

Käyttäjän markusylimaa kuva
Markus Ylimaa

Kiitoksia palautteesta. Olen samaa mieltä. On helppoa vaatia vaati rohkeita avauksia, mutta vaikeampi kertoa tarkempia ehdotuksia. Ajatus on kuitenkin helppo yksinkertaistaa siten, että tarvitsemme työllistävää talouskasvua eli toisin sanoen lisää työntekoa ja parempaa tuottavuutta. Tähän ei päästä yksittäisillä tempuilla.

Avainsana on koulutus, josta esimerkiksi Suomessa on leikattu aivan liikaa viime vuosina. Tämä heikentää osaamista, mutta vie osalta nuorista myös parhaan suojan eli koulutuksen. Tarvitsemme myös uusia panostuksia työntekoon kannustamiseksi, esim. kannustavampaa ja yksinkertaisempaa sosiaaliturvaa. Kannusteita tarvitsevat myös yritykset.

Isossa kuvassa kysymys on kuitenkin maailman muuttumisesta ympärillämme. Tähän asti olemme pitäneet täällä vanhassa lännessä hyvinvointiamme yllä velkarahalla. Jokainen kuitenkin tietää, ettei järjestelmä ole kestävä, jos 50 prosentin tuotantoa vastaa 60 prosentin kulutus. Tämän vuoksi asioita on tehtävä uudella tavalla. Poliitikot puhuvat samasta asiasta rakenteellisten uudistusten tarpeena. On myös keskityttävä oikeisiin asioihin. Esimerkiksi kunta- ja sote-uudistuksessa minua on häirinnyt, että sitä tehdään sillä oletuksella että ihmiset ovat sairaita ja muuttuvat yhä sairaammiksi, mutta rajoja siirtämällä saamme katastrofin kuntoon. En ole kuullut montaa puheenvuoroa sen puolesta, millainen kuntarakenne kannustaa elinvoimaiseen yritystoimintaan tai miten saamme ennaltaehkäistyä ihmisten sairauksia.

Tässä siis vain muutama pointti Suomen näkökulmasta. Kaikilla yhtymäpinta talouteen ja sitä kautta nuorten tilanteeseen. Sen verran suuri haaste, että omistan teemalle lähitulevaisuudessa oman tekstin.

Toimituksen poiminnat